LAVILAT.COM - Kai, Sanna ja Sakke Lavila rakentavat talon 2003-2004

On se vaan hienoa olla tilallinen.

Soittelua sinne tänne
01.03.04 21:00

Merkinnät ovat jääneet taka-alalle paineen pikkuhiljaa laskiessa ja pikkutöiden painaessa päälle.

Postista soitettiin päivällä ja ehdotettiin postilaatikon paikaksi Saurakallion ja ison tien liittymäkohtaa. Kuulemma ei ihan pihaan olisi tarvinnut sitä laittaa, eivät jaksa yhden talouden takia posteja sinne asti kantaa. Nöyrinä sitten Saken kanssa iltapäivän ratoksi väsäsimme uuden telineen ja siirsimme boksin sinne mihin sen halusivat eli noin 360 metrin päähän talostamme. Haja-asutusalueella on tällaista. Eipä siinä mitään, ei tuolta luukusta juurikaan kiinnostavia paketteja löydy ja haemme postit kuitenkin vasta töistä palattuamme. Samalla postilaatikkoreissulla irroitin Kastellin ohjauskyltit tien päästä.

Pärnänen toi loput kupariesineet kotiin kuljetettuina. Jäljellä oli vielä takan päällyspelti ja sähkölieden huippuimurin tötsä. Tavarat hieman viivästyivät kuparinvanhennusaineen metsästyksen takia. Kupari on kuitenkin kaunista ja tavara hienosti tehtyä eli kymmenen pistettä.

Soitin illalla keittiöasentajallemme Juurakolle ja kyselin loppujen tavaroiden toimitusaikaa. Lupaili keskiviikoksi. Muutama hyllykannake, wc:n kaapiston ovet ja roskis- sekä pyykkikorit puuttuvat vielä.

Soitin myös Epalle muutamasta halogeenikytkennästä, jotka olivat jääneet. Tauti oli vienyt miehen, katsellaan huomenna.

Sannan kännykkälaturia ei ole löytynyt vieläkään, kokeilimme illalla Saken leikkitraktorin akkulaturia, jossa oli lähes samat jännite- ja virta-arvot, mutta eipä onnannut. Oma laturini oli onneksi jäänyt töihin perjantaina, ja säästyi näin ollen hukkaamiselta.

Jussi käväisi illan päälle tsekkaamassa lopullisen tuloksen. Viime käynnistä oli kuulemma jo suurinpiirtein kuukausi, vaikka sekin päivä tuntui aivan eiliseltä. Kylläpä se aika rientää.

Iltapalaksi lämmitimme kaakaot puuliedellä. On se vaan hienoa olla tilallinen.

Kommentoi kaikkea ylläolevaa